Tämä sovellus ei kutsu mitään tekoälyä suoraan – kaikki tieto pysyy selaimessasi. Sen sijaan:
Koska Kompassi ei itse lähetä tietoa minnekään, tekoälyn käytön tietosuoja määräytyy sen palvelun mukaan, johon käyttäjä syöttää promptin. Tarkista organisaatiosi ohjeet siitä, mitä tekoälyavustajaa saa käyttää ja millaista tietoa siihen saa syöttää. Käytä aina pseudonyymejä.
Kompassin riskipisteytys, tukisuositukset ja toimintamallit perustuvat näihin lähteisiin.
| Päivämäärä | Pisteet | Riskiluokka | Muutos | Muistiinpano |
|---|
Tämä sivu kuvaa ammattikielellä, mihin Kompassin riskiarviot ja tukitoimet perustuvat.
Tarkoitus on varmistaa, että työkalu on läpinäkyvä, luotettava ja eettisesti kestävä.
Kompassi on moniammatilliseen oppilashuoltotyöhön suunniteltu päätöksenteon tukityökalu, joka yhdistää tutkimusnäyttöön perustuvan riskipisteytyksen ja kunnan käytössä olevan tekoälyavustajan (esim. Microsoft Copilot for Education) tuottaman analyysin. Työkalu on tarkoitettu käytettäväksi oppilashuollon palavereissa ammattilaisten yhteistyövälineenä – ei korvaamaan ammatillista harkintaa, vaan tukemaan sitä systemaattisesti.
Kompassi koostuu kahdesta pääosasta: riskipisteytysalgoritmi, joka laskee kuudelle osa-alueelle pisteet lomakevastauksista, sekä Copilot-promptigeneraattori, joka muodostaa pisteiden ja laadullisten tietojen pohjalta valmiin syötteen kunnan tekoälyavustajalle. Käyttäjä kopioi promptin Copilotiin omalla työasemallaan, ja palauttaa Copilotin vastauksen takaisin Kompassiin, joka jäsentää sen rakenteelliseksi yhteenvedoksi.
Pisteytyksen suunta ja painotusten logiikka perustuvat Gubbels, van der Put & Assink (2019) meta-analyysiin, jossa analysoitiin 75 tutkimuksen aineisto ja tunnistettiin 44 riskidomeenia koulupoissaoloille ja 42 koulupudokkuudelle. Meta-analyysi osoittaa, mitkä tekijät ovat voimakkaimmin yhteydessä pudokkuuteen (esim. luokalle jääminen ja oppimisvaikeudet ovat vahvoja riskitekijöitä).
Alla olevat painot ovat kehittäjän skaalaus Gubbelsin vaikutuskokojen suhteellisten erojen pohjalta.
| Osa-alue | Maks. pisteet | Huolen raja | Painavimmat yksittäiset tekijät |
|---|---|---|---|
| Akateeminen | 16 | 8 | Luokalle jääminen (+4), heikko lukutaito (+3), heikko ka (+3–4) |
| Käyttäytyminen / Poissaolot | 11 | 5,5 | Kielteinen asenne (+2,5), vakavat käytöshäiriöt (+2,5) |
| Psykososiaalinen | 10 | 5 | Päihteet (+2,5), sisäistävät ongelmat (+2), motivaatio (+2) |
| Perhe | 8 | 4 | Matala kodin-koulun yhteistyö (+2,5), heikko vanhemmuustuki (+2) |
| Koulu | 4 | 2 | Heikko opettajasuhde (+2), kiusaaminen (+2) |
| Vertaissuhteet | 3 | 1,5 | Riskikaveripiiri (+2), ei vertaissuhteita (+2) |
| Luokka | Pisteet | Tulkinta |
|---|---|---|
| MATALA | 0–6 | Ennaltaehkäisevä taso. Seuranta osana normaalia oppilashuoltoa. |
| KOHTALAINEN | 7–14 | Varhainen puuttuminen. Yksi tai useampi merkittävä riskitekijä. Tukitoimet suositeltavia. |
| KORKEA | 15–24 | Useita vakavia riskitekijöitä. Moniammatillinen suunnitelma tarpeen. Seuranta tiiviisti. |
| ERITTÄIN KORKEA | 25+ | Välitön moniammatillinen toiminta. Harkitse ulkopuolisten verkostojen aktivointia. |
Myös riskiluokkien rajat ovat kehittäjän asettamia käytännön työtä palvelevia kynnysarvoja, eivät tutkimuksesta johdettuja absoluuttisia raja-arvoja.
Heikkenevä akateeminen suunta lisää 2 pistettä kokonaispisteisiin, perheen kriisitilanne 1 pisteen. Heikko vaste aiemmalle tuelle lisää 0,5 pistettä; hyvä vaste vähentää 0,5 pistettä.
Suojaavat tekijät vähentävät kokonaispistemäärää: aktiiviset harrastukset, hyvä opettaja-oppilas-suhde, kannustava kotiympäristö, positiivinen tulevaisuusorientaatio, hyvä motivaatio, tuetut vertaissuhteet ja oppilaan tunnistetut vahvuudet voivat yhdessä vähentää pistemäärää enintään 5 pisteellä. Suojaavien tekijöiden huomioiminen perustuu tutkimusnäyttöön niiden itsenäisestä merkityksestä; tarkka pistevähennys on kehittäjän skaalaus.
Kompassi hyödyntää Espoon kaupungin perusopetuksen poissaolomallia (2024) sekä KouluKunnossa-läsnäolomallin kolmitasoista rakennetta. Poissaolorajat on rakennettu seuraavasti, 12 viikon seurantajakson aikana kertyneille tunneille:
| Taso | Alakoulu (1–6 lk) | Yläkoulu (7–9 lk) | Toiminta |
|---|---|---|---|
| 🟢 Ennaltaehkäisy | Alle 30 h | Alle 40 h | Positiivinen kohtaaminen, läsnäolon tukeminen, kodin ja koulun yhteistyö |
| 🟡 Varhainen puuttuminen | 30–50 h | 40–70 h | Luokanopettaja/valvoja ottaa puheeksi huoltajan kanssa, selvittää syyt |
| 🟠 Vahvat toimet & tuki | 50–70 h | 70–90 h | Konsultaatio opiskeluhuoltoon, palaveri oppilaan ja huoltajan kanssa, yksilölliset toimet |
| 🔴 Verkostotaso | Yli 70 h | Yli 90 h | Verkostoneuvottelu, harkitse sosiaalihuoltolain mukaista yhteydenottoa |
Tutkimusnäyttö (Espoo 2024, KouluKunnossa): 10 % koulupäivistä poissa = merkittävä riskitaso. Kaikki poissaolot (luvalliset ja luvattomat) ovat ongelmallisia pitkittyessään.
KouluKunnossa erottaa tärkeästi kolme poissaolotyyppiä, joilla on eri interventiologiikka: koulukieltäytyminen (emotionaaliset/ahdistusperustaiset syyt → psykososiaalinen tuki ensin), lintsaus/karkailu (ulkoiset syyt → rakenteet ja seuranta) ja somaattiset/terveydelliset syyt (terveydenhoitajan arvio, psykosomaattisuuden tunnistaminen).
Huom: Pääkäyttöliittymässä mallin nimeä ei mainita. Tämä mahdollistaa sovelluksen käytön myös muissa kunnissa, joissa voi olla omat vastaavat portaittaiset mallit.
Kaikki Kompassin generoimat tukisuositukset on rakennettu itsemääräämisteorian (SDT) kolmen psykologisen perustarpeen ympärille. Kyseessä on laajasti tutkittu motivaatio- ja hyvinvointiteoria, jonka soveltaminen kouluympäristöön on tuottanut vahvaa tutkimusnäyttöä.
John J. Murphyn teokseen Solution-Focused Counseling in Schools pohjautuva lähestymistapa rakentaa tukityöskentelyn oppilaan vahvuuksien, voimavarojen ja aiempien onnistumisten varaan. Kompassissa tämä näkyy erityisesti tukisuunnittelun rakenteessa: arvio alkaa aina vahvuuksien tunnistamisesta ja tukitoimet rakentuvat niiden päälle.
Murphyn keskeisiä periaatteita Kompassin tukisuunnittelussa:
Kompassin tukisuositukset perustuvat useisiin meta-analyyseihin ja systemaattisiin katsauksiin, jotka arvioivat koulupoissaoloihin ja pudokkuuteen kohdistuvien ohjelmien vaikuttavuutta:
Ennakkorekisteröity meta-analyysi (15 tutkimusta, 932 nuorta) osoitti, että kognitiiviseen käyttäytymisterapiaan (CBT) perustuvilla interventioilla on myönteinen vaikutus koulupoissaoloihin erityisesti emotionaalisissa tapauksissa. Vaikutuksen suuruus riippuu vertailutavasta: kontroloimaton ennen–jälkeen-vaikutuskoko oli suuri (g ≈ 1,02), mutta verrokkiryhmään verrattuna vaikutuskoko läsnäoloon oli kohtalainen (g ≈ 0,44). Ero on tärkeä tulkita oikein – osa muutoksesta tapahtuu ilman interventiotakin. Lisäksi CBT vähensi ahdistus- ja masennusoireilua. Löydösten perusteella CBT on perusteltu hoitomenetelmä koulukieltäytymisessä, ei lintsauksessa.
Tuorein saatavilla oleva systemaattinen katsaus (16 tutkimusta, pääosin yhdysvaltalaisia, yksi Australiasta) koulupohjaisista interventioista yläasteikäisillä pitkäaikaisesti poissaolevilla oppilailla. Katsaus on kirjoitettu brittiläisessä kontekstissa (Cambridgen yliopisto) ja korostaa monimuotoisten, yksilöllisesti räätälöityjen interventioiden tärkeyttä sekä emotionaalista kouluvälttelyä (EBSA) erityistapauksena. Tulokset olivat lupaavia mutta vaihtelevia; vahvaa näyttöä yksittäisistä menetelmistä on toistaiseksi vähän.
Laajan meta-analyysin tulokset osoittivat, että kouluun kiinnittymistä ja läsnäoloa tukevat ohjelmat ovat vaikuttavia. Toimivimmiksi osoittautuivat henkilökohtainen ohjaus ja mentorointi, kodin ja koulun välisen yhteistyön rakentaminen sekä monitasoinen tuki.
Jyväskylän yliopiston monitieteisessä koneoppimistutkimuksessa (Psyridou ym. 2024) hyödynnettiin 13 vuoden pitkittäisaineistoa noin 2000 lapsen koulupolulta esiopetuksesta yhdeksännelle luokalle. Tutkimuksessa osoitettiin, että toisen asteen pudokkuus on ennustettavissa jo alakoulun lopussa (luokka 6, AUC ≈ 0,61), ja ennustuskyky kasvaa luokka-asteen myötä. Mallit hyödynsivät akateemisten ja kognitiivisten taitojen, motivaation, käytöksen ja hyvinvoinnin tietoja – juuri niitä osa-alueita joita Kompassi kartoittaa. Tutkimus korostaa varhaisen tunnistamisen kriittistä merkitystä ja tukee Kompassin pisteytysrakennetta.
Kompassin moniammatillisen vastuujako-, palaverirakenne- ja ratkaisukeskeisyysmalli pohjautuu ratkaisukeskeisen oppilashuoltotyön tutkimukseen (erityisesti Murphy 2015) sekä Bronfenbrennerin ekologiseen systeemiteoriaan.
Psykoterapiatutkimuksen meta-analyyseista (alkuperäisesti Lambert 1992) on johdettu neljä yhteistä osatekijää, jotka ennustavat tuloksellisuutta. Murphy (2015) soveltaa näitä kouluympäristöön. Kompassi pyrkii tukemaan näitä kaikkia generoinneillaan:
Tämä jakauma korostaa, että oppilaan oma ääni ja luottamuksellinen suhde ovat tukitoimia tärkeämpiä – periaate, jota Kompassi noudattaa: pisteytys nostaa esiin huolen, mutta oppilaan vahvuudet ja toivon näkökulma kulkevat mukana kaikissa generoinneissa. (Huom: prosenttiosuudet ovat suuntaa-antavia ja perustuvat varhaisiin meta-analyyseihin; niitä on myös tieteellisesti kritisoitu, mutta ne havainnollistavat hyvin suhteen ja oppilaan oman panoksen merkitystä.)
Bronfenbrennerin ekologinen systeemiteoria auttaa hahmottamaan oppilaan ympärillä olevat tahot. Lapsen ympärillä toimivat tahot (luokanopettaja, erityisopettaja, kuraattori, terveydenhoitaja) muodostavat mikrosysteemin; heidän keskinäinen yhteistyönsä mesosysteemin; kunnan sosiaali-, terveys- ja sivistystoimi eksosysteemin. Kompassin VASTUUJAKO-osio konkretisoi näitä systeemitasoja – ei vain "kuka tekee mitä", vaan myös kuka koordinoi tasojen välistä yhteistyötä (siksi vastuukoordinaattori-rooli).
Moniammatillisen yhteistyön tutkimuksessa (mm. Kekoni ym. 2019; Mönkkönen ym. 2019) nousevat keskeisiksi yhteistyön onnistumisen edellytyksiksi:
Kompassi ottaa nämä periaatteet huomioon JATKOTOIMET- ja VASTUUKOOSTE-rakenteissa, joissa palaverille nimetään selkeästi koollekutsuja, vastuujako on yksiselitteinen, ja tarkistuspisteet aikataulutettu etukäteen.
Ratkaisukeskeinen työote keskittyy vahvuuksien ja voimavarojen kartoittamiseen ennen ongelman analyysia. Kompassin generoinnit suosittavat:
Kompassin moniammatillisen yhteistyön malli, palaverirakenteet ja ratkaisukeskeinen ote eivät ole syntyneet pelkästään kirjallisuudesta, vaan ne pohjautuvat kehittäjän omaan käytännön kehittämistyöhön oppilashuollossa.
Kehittäjä on tehnyt Kouluhyvinvoinnin erikoistumisopintojen (Turun yliopisto) yhteydessä kehittämishankkeen "Keihäänkärkeä etsimässä – Ratkaisukeskeisen oppilashuollon ja moniammatillisen yhteistyön toimivat käytänteet" (Viinikka 2020). Hankkeessa tutkittiin, mitkä tekijät tekevät oppilashuollon moniammatillisesta yhteistyöstä toimivaa.
Kompassi on siis pyrkimys tuoda nämä käytännössä toimiviksi havaitut periaatteet jokaisen oppilashuollon ammattilaisen ulottuville systemaattisena, tutkimusperustaisena työkaluna.
Tämä versio Kompassista (kunta-versio) on suunniteltu käytettäväksi yhdessä kunnan oman, hyväksytyn tekoälyavustajan – tyypillisesti Microsoft Copilot for Educationin – kanssa. Kompassi itse ei kutsu mitään tekoälyä, eikä lähetä mitään tietoa ulkopuolelle. Kaikki oppilastiedot pysyvät käyttäjän omassa selaimessa.
Työnkulku on seuraava:
Kompassi ei lähetä tietoja palvelimelle eikä kutsu tekoälyä suoraan. Oppilastiedot pysyvät käyttäjän selaimessa (localStorage). Tekoälyn käyttö tapahtuu erikseen organisaation käyttämässä tekoälypalvelussa (esim. Copilot), johon syötetään valmis prompti manuaalisesti. Käytä aina pseudonyymejä ja tarkista ennen palauttamista, ettei tekoälyn tuottama vastaus sisällä tunnisteita.
Kompassin toimintaperiaatteet on rakennettu seuraavan lainsäädännön mukaisesti:
Lataa kaikki tallennettu oppilasdata JSON-tiedostona omalle koneellesi. Säilytä tiedosto turvallisessa paikassa — se sisältää arkaluonteista oppilastietoa.
Valitse aiemmin viety JSON-varmuuskopio. Kompassi yhdistää tiedot — olemassa oleva data säilyy, ja se kerrotaan ennen tuontia.
Tiedosto on standardia JSON-muotoa. Sen voi avata tekstieditorilla. Rakenne: { "exportDate": "...", "appVersion": "kunta-v3", "students": { ... } }. Yhteensopiva tulevien Kompassi-versioiden kanssa.